Suomessa on runsas kasvi- ja eläinlajisto, vaikka se onkin huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi päiväntasaajan alueella. Lajistoon vaikuttaa sekä kylmä ilmasto, että myös melko äskettäin päättynyt jääkausi, jonka seurauksena lajiutumista ei ole ehtinyt tapahtua. Suomen lajisto on erilainen etelässä ja pohjoisessa.
Suomessa esiintyy erilaisia elinalueita, joissa lajisto luonnollisesti poikkeaa toisistaan. Suomessa esiintyy arvioilta 45 000 eliölajia. Näistä noin puolet on hyönteisiä, jotka ovat muutenkin taksonomisesti isoin eliölajien luokka. Kylmän ilmaston vuoksi Suomessa esiintyy melko vähän vaihtolämpöisiä eliöitä. Suomessa esiintyvät vaihtolämpöiset ovat kehittäneet erilaisia sopeutumiskeinoja talveen, kuten kaikki muutkin Suomen eliöt.
Kasvillisuus
Suomi kuuluu boreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen eli havumetsävyöhykkeeseen. Kasvit voidaan jakaa putkilokasveihin, sammaliin ja jäkäliin. Pohjoisessa ja soilla kasvillisuus on niukkaa, etelässä ja niityillä se taas on erityisen runsasta. Puiden lajimäärä ei ole erityisen suuri, vaikka metsää esiintyykin runsaasti. Yleisimmät puut ovat mänty, kuusi ja koivu. Lehtipuita voi tavata etelässä.
Sienet
Sieniä on Suomessa melko runsaasti. Niistä vain osa tunnetaan. Suomessa on hyvät olosuhteet sienien kasvulle. Sienistä tunnetuimpia ovat kärpässieni, haaparousku, herkkutatti, suppilovahvero ja kanttarelli. Sieniin kuuluu myös limasieniä ja loissieniä, joita esiintyy kaikkialla, mutta niiden havainnointi on vaikeaa, sillä ne voivat olla mikroskooppisen pieniä.
Nisäkkäät
Suomessa esiintyy noin 80 nisäkäslajia. Niistä runsaslukuisimpia ovat jyrsijät, kuten myyrät ja päästäiset. Tunnetuimpia Suomessa esiintyviä nisäkkäitä ovat karhu, ilves, susi, poro, ahma ja hirvi. Vesistössä esiintyy harmaahylje ja sisävesissä saimaannorppa. Pohjoisimmassa S
uomessa esiintyy myös naali.
Linnut ja kalat
Linnuista osa pesii Suomessa säännöllisesti, mutta niistäkin monet ovat muuttolintuja, jotka lähtevät talveksi pois. Suomessa on runsaasti järviä ja soita, minkä seurauksena myös kahlaavia lintuja on melko paljon. Sekä laulu-, että kyhmyjoutsenta tavataan vesistöjen lähellä, mutta kyhmyjoutsen esiintyy enemmän Itämeren rannikko alueella, kun taas laulujoutsenta voi tavata eniten pohjoisessa ja sitä ei ole meren rannikolla.
Suomen kalalajisto on melko niukka ja se vaihtelee runsaasti järvityypin mukaan. Suuri osa Suomen järvistä on oligotrofisia, mikä rajoittaa kalojen esiintymistä jonkin verran. Järvessä ja meressä on tietysti oma lajistonsa. Suomen yleisin kalalaji on ahven. Sen yleisyys perustuu mahdollisesti siihen, että se sietää happamuutta muita kaloja paremmin. Suomen hapan maaperä altistaa järvet myös helposti happamoitumiselle. Muita Suomen yleisiä kalalajeja ovat hauki, särki, kuha ja lahna.
Sammakko ja liskolajien lajimäärä on Suomessa vähäinen, koska ne ovat vaihtolämpöisiä. Sammakoita esiintyy seitsemän lajia, niistä yleisin on tavallinen sammakko eli ruskosammakko. Sammakkoeläimiin kuuluvat myös rupilisko ja vesilisko, jotka muistuttavat enemmän liskoa. Matelijoita taas ovat käärmeet ja liskot, joita esiintyy koko Suomessa vain viisi lajia. Näitä ovat sisilisko, vaskitsa, kyy, rantakäärme ja kangaskäärme. Kangaskäärmettä tavataan vain Ahvenanmaan saaristossa. Kyy on ainoa myrkyllinen Suomessa esiintyvä käärme, mutta senkään myrkky on harvoin aikuiselle tappavaa.
Hyönteiset
Hyönteiset ovat Suomen suurin eliöluokka. Niistä eniten löytyy lajeja perhosista, kaksisiipisistä, pistiäisistä ja kovakuorisista. Muualla maailmassa tavataan hyönteislajeista yleensä eniten kovakuoriaisia, Suomessa suurin luokka on kuitenkin pistiäiset. Tunnetuimpia hyönteisiä ovat erilaiset yökköset, kimalaiset ja lantakärpäset.