Metsät toimivat elinympäristöinä lukemattomalle määrälle lajeja. Esimerkiksi Amazonin alueen sademetsää on pidetty yhtenä maailman monimuotoisuuskeskuksista ja lukematon määrä lajeja on riippuvainen metsistä vähintään jossain elämänsä vaiheessa. Myös välillisesti metsät toimivat tärkeänä osana muitakin ekosysteemejä tarjoten ravintoa ja materiaalia lajeille, jotka eivät kuitenkaan suoraan pidä metsää elinympäristönään. Metsät toimivat myös hiilinieluina, tuottaen happea ja poistaen ilmakehästä hiilidioksidia.
Metsiä saattaa kadota sekä luonnollisista syistä, että ihmisen toimesta. Luonnollinen syy on esimerkiksi tulipalo, joka kuuluu luonnollisena osana monen metsän elinkiertoon. Levitessään metsäpalokin saattaa tuhota kokonaisen metsän kilometrien alueelta. Ihmisen toimesta tapahtuva raivaaminen voi jättää m
etsäpalon kaltaista jälkeä, kun suuri osa metsää raivataan kerralla.
Metsien katoamisen vaikutukset
Erityisesti trooppisilla alueilla puut toimivat myös maaperän suojana. Sademetsien maaperä on ravinneköyhä, mutta siinä tapahtuva hajotus on niin runsasta, että ravinteet saadaan nopeasti kiertoon. Kun metsä hakataan, huuhtoutuvat maaperän ravinteet sadevesien mukana pois, eikä maaperä palaudu enää entiseen kuntoonsa. Tämän vuoksi se ei viljelymaanakaan ole kovin kestävä.
Koska puut ja muut kasvit toimivat hiilinieluina, niiden poistaminen luonnollisesti lisää hiilidioksidin määrää. Metsien kaataminen siis kiihdyttää osaltaan kasvihuoneilmiötä ja siten lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Sillä on myös vaikutusta biodiversiteetin vähenemiseen, sillä lukuisat lajit ovat riippuvaisia metsistä, eivätkä kykene tulemaan toimeen ilman niitä.