Ihminen on tällä hetkellä maapallon laajimmalle levittäytynyt ja runsain laji. Se johtuu suurelta osin siitä, että ihminen on toisaalta hyvin sopeutuvainen, ja toisaalta ihminen on myös kyvykäs muokkaamaan elinympäristöään itselleen sopivaksi, toisinaan samalla tuhoten sitä. Ihmiset ovat myös sosiaalisia, kykenevät toimimaan hyvin ryhmässä ja suunnittelemaan toimiaan pitkälle tulevaisuuteen.
Ihminen on nuori laji
Nykyihmisen kantamuodon voidaan ajatella lähteneen leviämään Afrikasta. Ihminen on suhteellisen nuori laji. Nykyisen kantamuodon ajatellaan kehittyneen noin 200 000 vuotta sitten, mutta uudet löydökset ovat antaneet näyttöä, että ihminen saattaisi olla jopa 400 000 vuotta vanha.
Ihmispopulaation ollessa vielä pieni, ihmiset elivät enintään muutaman kymmenen ihmisen suuruisissa yhteisöissä ja toimivat metsästäjäkeräilijöinä. Ruokavalio vaihteli hyvin paljon asumisalueen mukaan.
Maanviljelyn myötä alkoi pysyvä muutos
Kun ihmiset siirtyivät pois Afrikasta Lähi-idän alueelle, alkoi maanviljely kehittyä. Maanviljelyn kehitys alkoi noin 10 000 vuotta sitten, jääkauden päätyttyä. Maanvilj
ely mahdollisti ihmisten jäämisen samalle alueelle, populaatioiden kasvamisen myöhemmin jopa kaupunkien syntymisen. Samalla siinä muokattiin ympäristöä pysyvästi ja ihmisten määrän kasvaessa ympäristön muokkaus kiihtyi jatkuvasti.
Tarkkaa tietoa siitä, miksi maanviljely alkoi, ei ole. On kuitenkin olemassa eri teorioita, kuten uskonnolliset syyt tai väestöpaineen aiheuttama pakko. Viljely oli aluksi hyvin pienimuotoista ja ihmiset viljelivät vain kasveja, jotka sopivat domestikaatioon.
Maanviljely levisi ympäri maapalloa vähitellen liikkuvien ihmisten mukana kaikkialle. Ennen maanviljelyä harjoitettiin myös keräilyssä niin sanottua tehostamistaktiikkaa, jossa luotiin hyville keräilykasveille ihanteelliset kasvuolosuhteet esimerkiksi poistamalla haitalliset kasvit alueelta. Tästä siirtymä kasvien viljelyyn on todennäköisesti ollut melko luontevaa.
Elämä nykyisellään ei olisi mahdollista ilman maanviljelyä. Maailman yli 7 miljardia ihmistä eivät yksinkertaisesti kykenisi elättämään itseään keräilytaloudella. Maanviljely kuitenkin muokkaa ympäristöä usein melko rajustikin ja sillä on monenlaisia ympäristöhaittoja kuten esimerkiksi ravinnekuormitus vesistöön ja elinympäristöjen katoaminen maanmuokkauksen ja peltojen raivauksen myötä.